Vatsan hyvinvointi ja mikrobiomi

Erilaiset vatsavaivat ovat tuttuja lähes jokaiselle. Tyypillisiä vaivoja ovat epäsäännöllinen vatsan toiminta, ummetus tai ripuli, turvotus ja kipu. Syynä oireille voi olla stressaava elämäntyyli, huono ruokavalio tai häiriintynyt suoliston bakteerikanta eli mikrobiomi. Suoliston bakteerikanta on erilainen jokaisella yksilöllä ja sen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät.

Ruokavalion lisäksi elintavat (liikunta), elinympäristö (ympäristömyrkyt), antibioottikuurit, ulkomaanmatkat (suolistoinfektiot) ja stressi vaikuttaa mikrobiomiin. Muutokset suoliston mikrobiomissa on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten esimerkiksi diabetekseen, muistisairauksiin ja räjähdysmäisesti lisääntyneisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin. On myös saatu viiteitä mikrobiomin yhteyksistä masennukseen ja ahdistuneisuuteen.

Mikä on mikrobiomi?

Mikrobiomilla tarkoitetaan mikro-organismien muodostamia yhteisöjä, joita tavataan muun muassa iholla, suun limakalvoilla, silmän sidekalvolla ja suolistossa. Näitä bakteeriyhdyskuntia kutsutaan myös normaaliflooraksi ja ne ovat terveytemme kannalta hyödyllisiä.

Ihmisen suolistomikrobisto koostuu arviolta jopa 100 biljoonasta mikrobisolusta ja se painaa noin 1,5 kiloa. Näistä mikrobeista 99,9% on paksusuolessa, jonka mikrobitiheys onkin suurimpia kaikista tunnetuista ekosysteemeistä. Suolistossa elää arviolta jopa 500-1000 eri bakteerilajia, joista yleisimpiä ovat Bacteroides, Blostridium, Fusobacterium ja Bifidobacterium. Terveysvaikutusten puolesta tutkituimpia ovat Bifidobakterium- ja Lactobacillus-kannat. 

Terve mikrobiomi on varsin monimuotoinen. Sen mikrobit rajoittaa toistensa kasvua, jottei taudinaiheuttajamikrobit pääse lisääntymään. Mikrobiomin monipuolisuuden, määrän ja lakikirjon köyhtyminen voi altistaa sairauksille. Tämän vuoksi liian steriiliä ympäristöä tai antibakteerisia pesuaineita kotikäytössä ei voida suositella jatkuvaan käyttöön. 

Suoliston mikrobiomin tehtävät

Suoliston terve ekosysteemi toimii tärkeänä osana elimistömme puolustusjärjestelmää. Mikrobit vahvistavat solujen välisiä liitoksia ja estävät täten haitallisten aineiden pääsyn verenkiertoon. Suoliston terve bakteerikanta eli normaalifloora syrjäyttää patogeenisia bakteereita ja erittää näiden kasvua estäviä aineita, kuten maitohappoa. Lisäksi mikrobiomin muodostama butyraatti eli voihappo on merkittävä suoliston limakalvojen hyvinvoinnin ylläpitäjä. Se tyydyttää suurimman osan limakalvojen energiantarpeesta. 

Suoliston mikrobiomi tuottaa myös vitamiineja kuten esimerkiksi veren hyytymisen kannalta keskeistä K-vitamiinia ja kauneusvitamiiniksikin kutsuttua biotiinia. Vastasyntyneillä mikrobisto ei ole vielä kehittynyt ja siksi vastasyntyneille annetaan varmuuden vuoksi K-vitamiinipistos välittömästi syntymän jälkeen.

Bakteerikannan kehitys sekä ympäristön uhat

Bakteerikannan kehittyminen alkaa jo sikiöaikana. Merkittävän määrän bakteereja lapsi kohtaa sikiökalvojen puhjetessa. Varhainen mikrobialtistus on tärkeä ja pitkävaikutteinen tekijä mikrobiston koostumuksen kehittymisessä. Alatiesynnytyksessä lapsi altistuu äidin synnytyskanavan laktobasillivaltaiselle mikrobistolle sekä ulosteen mikrobeille. Välittömästi syntymän jälkeen lapsi kohtaa myös ihon, ympäristön sekä äidin rinnan ja rintamaidon mikrobit. Rintamaidon merkittävä bakteeripitoisuus, erityisesti bifidobakteerien suuren määrän uskotaan vaikuttavan positiivisesti lapsen terveen immuniteetin kehittymiseen. Myös kosketus luontoon on erityisen tärkeä erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana.

Normaaliflooran määrään ja laatuun vaikuttavat myös elintavat, -olosuhteet sekä perinnölliset tekijät. Monet huomavat ympäristön vaikutukset matkaillessa. Terveellä henkilöllä ulkomaan matkan aiheuttamat häiriöt normaaliflooraan ovat yleensä väliaikaisia.

Antibioottikuuri voi muuttaa suoliston bakteerikantaa jopa kahdeksi vuodeksi. Säännöllinen antibioottien käyttö altistaa ripulille ja haitallisten bakteereiden liikakasvulle. Lisääntynyt antibioottien käyttö on myös johtanut antibioottiresistenttien bakteereiden lisääntymiseen eri puolilla maapalloa. Myös alkoholin käyttö, tupakointi ja stressi vaikuttaa negatiivisesti suoliston mikrobiomiin. Myös ympäristön kemikaalien yhteyttä suoliston bakteerikantaan tutkitaan. Esimerkiksi glyfosaatin arvellaan tappavan suoliston hyviä bakteereita ja tekevän näin tilaa tauteja aiheuttaville bakteereille.

Probiootit ja prebiootit suolistoterveyden pelastajia?

Ymmärrys mikrobiomin merkityksestä on lisännyt pro- ja prebioottien hyödyntämistä mikrobiomin muokkauksessa. Määritelmän mukaan probiootit ovat eläviä, ei-patogeenisia, yhden tai useamman mikrobikannan viljelmiä, joilla suun kautta käytettynä saavutetaan edullisia terveysvaikutuksia. Probiootteihin yhdistettyjen terveysvaikutusten kirjo on laaja. Terveysvaikutusten saavuttamiseksi probioottien olisi selvittävä elävänä suolistoon ja siis kestettävä mahahappoja ja sappisuoloja. Myös probiootin kykyä tarttua ja kolonisoitua suolen limakalvoon pidetään vaikutuskyvyn kannalta merkittävänä. 

Prebiootiksi taas kutsutaan suoliston hyvälaatuisten bakteerien kasvua edistävää sulamatonta kuitua. Prebiootti on tavallisesti hiilihydraatti, joka toimii ravintona suolistobakteereille ja täten stimuloi yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. On kuitenkin myös tutkimusviitteitä prebioottien negatiivisista vaikutuksista ainakin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville. 

Pro- ja prebioottien käytössä oleellista onkin ymmärtää yksilöllisyys. Hoidon onnistumisen kannalta on hyvä tietää, mitä bakteerikantoja kukin tarvitsee ja räätälöidä probioottien käyttö sen mukaan. Bakteerihoidoista tällä hetkellä käytössä on myös ulosteensiirto, jolla hoidetaan pääasiassa antibioottiripulia. Siinä luovutetaan henkilölle, jonka mikrobiomi on tuohoutunut, toisen ihmisen koko bakteeristo. Tulokset ovat lupaavia ja tulevaisuudessa ulosteensiirrolla voidaan mahdollisesti hoitaa myös masennusta tai ahdistuneisuutta.

Vatsan hyvinvoinnista apua masennukseen

Suoliston mikrobiomin tiedetään vaikuttavan keskeisesti immuunijärjestelmään ja hermoston toimintaan. Suoliston mikrobit näyttävät vaikuttavan myös mielialaan, stressinsietokykyyn sekä käyttäytymiseen. ’Suolisto on ihmisen toiset aivot’ – sanonta lieneekin totta. Suoli-aivo-akseli (gut-brain-axix, GBA) tarkoittaa hermostollista ja biokemiallista yhteyttä suoliston ja keskushermoston välillä. Kommunikaatiota tapahtuu erityisesti aivojen välittäjäaineiden sekä vagus- eli kiertäjähermon välityksellä.

Tunnereaktiot, stressi ja hermostuminen saavat aikaan muutoksia suolen toiminnassa, suoliston bakteerikannassa ja suolen pinnan läpäisevyydessä. Myös suolesta aivoihin kulkee tietoa ja suolistobakteerit tuottavat aivojen välittäjäaineita. Esimerkiksi onnellisuushormoniksikin kutsutusta serotoniinista yli puolet tuotetaan suolistossa. Aivojen ja suoliston välillä on siis jatkuvaa viestinvaihtoa.

Suoliston mikrobit nauttivat kuitupitoisista kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Erityisen hyvää ravintoa mikrobiomille on suhteellisen vähäsokeriset kasvikset kuten kaalikasvit, vihreät lehtivihannekset, sipulikasvit sekä runsaasti inuliinia sisältävä maa- ja latva-artisokka (ellet sitten kärsi ärtyvän suolen oireyhtymästä). Hyvien rasvojen lähteistä suoliston mikrobiomia hellivät erityisesti siemenet, pähkinät ja avokado. Toisaalta sokeri, kofeiini, lisä- tai makeutusaineet kuten esimerkiksi aspartaami voivat lisätä ahdistuneisuutta. 

 ♥️ Sandra